Bisneksiä bisneksiä

Yhtäkkiä Joonas päästi Noorasta irti ja tyttö putosi järveen. Jalat osuivat pohjaan ja Noora ponnisti taas pinnalle odottaen Joonaksen olevan vielä lähellä, mutta poikaa ei enää näkynytkään.
Noora käännähti ympäri ja huomasi toisen olevan lähimmän pontoonin luona.
Tyttö lähti uimaan Joonaksen luokse.

"Karkaatko sä, kun luulet ettet pärjää mulle." tyttö huomautti ja virnisti.

"Een mä mitää pelkää, varsinkaa sua!" Joonas vastasi tytön virnistykseen hymyllään. Tyttö alkaa jo pikku hiljaa lämmetä hänelle, kyllä tämä tosiaan tästä. Joonas oli mielissään "saavutuksestaan", jos niin voisi sanoa.
Poika auttoi Nooran ylös tarttumalla tämän käteen ja veti tytön pontoonille.
"Tässä on iha jees, kattoo ku muut hukkuu" poika heitti hymyillen ja laittoi kätensä taakseen niihin nojaten.

Noora otti Joonaksen avun vastaan, kun poika veti hänet ylös vedestä. Hetken tyttö harhautui taas katselemaan Joonaksen yläkroppaa ja kasvoja, mutta sitten tyttö keksi pirullisen suunnitelman.
"Joo, tosi hyvä näköala." Noora myönsi ja työnsi Joonaksen sitten takaisin veteen ponttoonin päältä.

"Ai että oot kyllä julma nainen!" Joonas sanoi noustuaan pintaan ja pyyhki naamastaan liiat vedet pois. Hän virnuili hetken, kunnes meni tytön eteen ja kiskaisi tämän jaloista, jotta tämä luisuisi hänen eteensä. "Tää ei taida loppua siis koskaan" poika sanoi tarkoittaen toistensa härnäämistä ja hymyili leveästi tytölle, katsoen tätä silmiin. Vesi tekee tytöstä kauniin ja söpön, Joonas ajatteli, ja mietti tarkkaan seuraavaa liikettään.

"Ai julma. Näkisitpä itse ittes, vaikka nyt et ehkä nainen olekaan!" Noora huomautti.
Kohta Noora tunsi Joonaksen otteen jaloissaan ja tyttö yritti automaattisesti tarttua kiinni, jotta ei päätyisi takaisin veteen. Hän ei saanut kuitenkaan mistään kiinni ja kastautuminen oli välttämätöntä.
"Sähän sen aloitit, voin mä toki lopettaa." Noora totesi, sotki toisen hiuksia vielä vähän ja lähti sitten uimaan kohti rantaa.

"No huhhuh! Mä oon ollu kiltti ku enkeli" Joonas puolustautui nauraen ja kohotti kulmaansa.

"Jaa että minä alotin, selvä.." Joonas sukelsi äkkiä ja ui vauhdilla rantaan, ja virnistikin tytölle, joka oli jäänyt jälkeen, hänen ollessaan jo kahlaamassa takaisin rantaan. "Hidas" hän sanoi vielä.

Joonas ui huomattavasti Nooraa nopeammin ja olikin rannassa ennen tyttöä. Poika ivaili hänelle ja Noora näytti toiselle kieltä.

Päästyään takaisin viltille Noora asttui mahalleen saadakseen selälleenkin aurinkoa.

Viltille päästyään Joonas huikkasi Fealle:" Mä voisin käydä kaupassa, jotai vettä ja tän tämmöst olis varmaa iha fiksuu ostaa, ku on nii kuuma". "Joo sä luitki just mun ajatukset, meinasin nappaa sun auton avaimet ja mennä ite sillä aikaa ku toiset pelleilee vedessä" Fea sanoi, ja iski virnistäen silmää Joonakselle. Joonas meni siitä hämilleen, nolostuikin hieman. Damn, se oliki nähny.. no jaa, ei voi mitn enää, hän ajatteli. "No tota, mitä sä haluut kaupasta?" Joonas sanoi nopeasti vaan vaihtaakseen puheen aihetta. "No tuo mulle mango-meloni siideri ja vaikka sit semmone kolmio leipä..", Fea sanoi ja katsoi sitten Nooraan päin, "ja joo, mä en oo enää tulos tallille ku ei oo tunteja" ja vinkkasi silmäänsä hymyillen. "No okei, otat sä Noora jotain?" Joonas kysyi ja kääntyi tyttöä päin, joka makasi mahallaan.

Noora naurahti. Tänään tunnit oli pidetty mahdollisimman aamusta, jotta helle ei olisi vielä aivan mahdoton ja hevosetkin jaksaisivat juosta muutaman tunnin.

"Vissyy vaikka tai jotain.." Noora vastasi nousematta ylös. Hän tajusi ettei iholla ollut ollenkaan aurinkorasvaa, mutta Noora saattoi vain toivoa, että hän ei palaisi kovin pahasti.

"Jees, no mä lähen käymää" Joonas huikkasi ja kääntyi ympäri. Hän ei tosiaan laittaisi paitaa päällensä, sillä ilma oli todella kuuma ja seisova. Niin hän vain ajoi lähimpään kauppaan.

Fea ja Noora jäivät kahdestaan sillä aikaa. Nainen nousi ylös istumaan, katsoi hetken vettä ja päätti suoraan vain sanoa, töksäytti hän se tai ei, hän ei välittänyt. "Jaaha, on taas Joonas ollu ihan elementissään sulle, te sopisitte hyvin yhteen. Se on hyvä että Joonaksella olis tollane vähä tomerampi nainen, se on iha erilaine sun kanssa ku yleensä, ei oo uskaltanu sanoo sulle mitää! mulle se ois jo kuittaillu vaikka mistä" Fea naurahti ja jäi katsomaan Nooran reaktiota. Tämä olisi mielenkiintoista..

Noora tunsi olonsa vaivaantuneeksi Fean kommenteista. Te sopisitte hyvin yhteen. Noora tuhahti lähes äänettömästi. Oliko Noora ajatellut asiaa siltä kantilta? Tyttö ei osannut vastata siihen. Hän oli vasta tänään tavannut Joonaksen ja asiat eivät olleet todellakaan menneet täysin nappiin. Tuntui, että heillä ei ollu mitään yhteistä, kuin tallilla käyminen..

"Enpä usko." Noora hymähti.
"Se ois yhtä tappelua.."

Fea rupesi nyt miettimään jälkeen päin, ei hän halunnut pilata mitään. Ja tosiaan, olipa hän ollut tyhmä, hehän olivat vasta tavanneet tänää ensimmäistä kertaa. Kerkesi hän jo hetken katumaan, kunnes Noora vastasi.
"Hahah! Voi ku tuntuu nyt iha teiniltä" Fea heitti ja nauroi heleästi, samalla pyyhkien naamaa hiekasta, minkä tuuli oli lennättänyt ilmaan.
"No jaa.. en mä usko, että te tappelisitte. Mutta aika näyttää" Fea tokaisi ja meni itse mahalleen makamaan, sillä merkillä, että asia taisi olla loppuun käsitelty. "Ei vitsi ku tekis mieli jätskii! Millonkoha viimeks oon syöny, yleensä mä en hirveesti tykkää makeesta, mut nyt tekis mieli." Fea tokaisi mumisten maatessaan viltillä.

Ja mitä tapahtuisi, jos asiat eivät menisikään hyvin ja Joonas toimisi silti Harrin hoitajana?
"Ai ei tapeltais?" Noora naurahti. "Tänäänkin jo..."

Aika näyttää? Oliko Fea oikeasti sitä mieltä, että Noora näytti tykkäävän Joonaksesta vai tarkoittiko Fea Joonasta?
"Ois aika hyvää. Jätski vaan ei kerkee kaupasta ulos, kun se on jo sulanu." tyttö huomautti.

Hetken Noora oli hiljaa ja kysyi sitten ääneen, häntä jo hetken mietityttäneen kysymyksen.
"Tuota.. miten vanha Joonas on?"

Fea kyllästyi olemaan mahallaan, hyvää asentoa kun ei tuntunut löytyvän. "Niin totta" Fea ähkäisi noustessaan istumaan ja laittaessaan kädet polviensa ympärille.

Nooran kysymyksen kuulessaan Fea kääntyi samantien katsomaan Nooraa tutkivasti, ja hymyili sitten riemukkaasti, hän oli osannut jotain tälläistä jo odottaa. "No sehä on kohta jo eläkkeellä! Vanha ukko. No eivaan, se on mun muistaakseni 19, täyttää ens vuoden tammikuus pyöreitä" Fea vastasi, ja jäi jälleen katsomaan Nooran reaktiota. Ei liian vanha Noora, sopivassa ikäerossa on vaa hyötyä, silloin nainen ja mies on "samalla tasolla", Fean olisi tehnyt mieli sanoa ääneen.

Kääntäen päätään Noora näki toisen leveän hymyn ja Nooraa nauratti. Yrittikö Fea hommata heitä yhteen? Uskomaton ratsastuksenopettaja..

Noora nousi ylös ja veti t-paidan ylleen välttääkseen täyden kärventymisen. Sitten tyttö katsahti Feaan.
Yhdeksäntoista. Noora rupesi alitajunnassaan jo laskemaan vuosia heidän ikäerolleen ja se tapahtui oikeasti ilman tarkoitusta!
"Okei." Noora hymähti ja katsahti rantaan.
"Pitäähän mun tietää minkä ikäinen mun hevosenhoitaja on." tyttö naurahti.

Fea jo hieman huvitti toimintansa, mutta mikäs siinä, ihan hauskaahan tämä oli. "Niin totta, ja kyllämäki haluun tietää minkä ikänen toi kärpänen tossa" Fea heitti vitsin, ja nauroi itsekin tajutessaan miten tyhmää ja väsynyttä huulenheittoa se oli. Hänen yrityksensä siis oli ihan täysin vilpittömät, hänestä oli mukavaa kavereidensakin kohdalla toimia pienenä amorin apulaisena. Mutta tosiaan, aika näyttää, niin kuin hän sanoikin. Voi kun omallekin kohdalle tapahtuisi jotain, hän salaisesti toivoi. Olihan hänen entisen kuolemasta jo vuosi, hyvällä omatunnolla hän voisi ja katsoa muita tosi tarkoituksella. Nyt ne olivat jääneet yhden yön jutuiksi muutaman kohdalla tai sitten vain hauskan pidoksi. "Mutta, en mä näkis mitään estettäkään asialle" Fea sanoi, vielä. Ehkä hän menee jo liian pitkälle, mutta mikäs siinä, Joonas autuaassa tietämättömyydessään tulisi kohta takaisin kaupasta, eikä hänellä olisi hajuakaan, mistä olivat puhuneet äsken.
"Mutta, saat kyllä todella hyvän hevosenhoitajan itsellesi!" Fea sanoi ja naurahti perään, katsahtaen samalla vieressä istuvaan tyttöön.

//sry. tulee taas vaihteeks lyhyttä :DD//

"Haha." Noora puuskahti ja hymyili itsekin.

"Okei, nyt oo jo hiljaa." tyttö naurahti Fean toteamukselle, ettei asiassa ollut mitään esteitä. Joonas tulisi, luojan kiitos, olemaan täysin tietämätön keskustelusta, koska oli hyvää hyvyttään lupautunut lähtemään kauppaan.

"Toivotaan. Se saakin laittaa parastaan tai mä hommaan jonkun muun." Noora sanoi ja virnisti. Oli melko kumma, että Riikka ei ollut kysynyt Nooralta ensin kävisikö Joonas Harrin hoitajan hommaan. Kaikkien muiden pikkutyttöjen oli pitänyt kysyä ensin Riikalta ja sitten vielä Nooralta itseltään ja Noora oli käännyttänyt kaikki pois.

// juu nou prob (; //

Feaa huvitti, sillä hän oli tosiaan saanut tytön hämilleen, ja edes hieman hämilleen. Hän tosiaan halusi hyvän tytön serkulleen, kyllähän sekin oli hyvää ansainnut. Joonas ei ollut pohjimmiltaan paha tai ilkeä, päinvastoin! Välillä jopa rasittavan kiltti, mutta sitten taas hyvinkin rasittava.
"Joo parasta olla hiljaa. Kuitenki Joonas kuunnellu tossa jossai selän takana, ja then I'm dead!" Fea naurahti, ja kääntyikin varmistamaan, ettei poika tosiaan ollut lähettyvillä.
"No en mä muuten olis Joonasta suositellu hoitajaks, jos se ei olis hyvä. Sä et tuu pettymään" Fea sanoi ja katsoi hymyillen tyttöön päin.

"Joo ei tässä auta muu ku mennä uimaan, musta tuntuu että mä sulan kohta!" ja nousi ylös rantaa kohti ja pulahti uimaan.

Hetken päästä:
"Noniin.. Siel oli enää tätä, jotai omenan makusta vissyy, moni muuki oli näytettävästi ostanu limuu sieltä ku hyllyt oli iha tyhjät. Ja mä jouduin ottaa tätä mountain dewii, mä en tykkää yhtää!" Joonas sanoi matalalla äänellä tultuaan kaupasta ja istuutui Nooran viereen avaten limunsa ja hörpäten siitä. Hänellä ei edelleenkään ollut päällänsä kuin vain uima sortsit, jotka oliva jo kuivuneet uima reissusta. Varvas sandaalit hän otti pois istuessaan päästessä. Kaulassa hänellä oli tunnetun surffaaja poikien koru, jonka ketju oli mustaa ohutta narua ja siinä roikkui puinen laatta, missä oli jotain ihmeellisiä koukeroita. Kädessään hänellä oli vielä se samainen nahkainen remmi, jonka poika ajatteli menneen pilalle järvi vedestä. No, kaupasta sai uusia.

"Hah." Noora naurahti ja vilkaisi myös ympärilleen. Joonasta ei kuitenkaan näkynyt mailla eikä halmeilla, mutta se oli vain hyvä. Saipahan Noorakin hiukan levähtää, ennen kuin hänen täytyisi nähdä toisen virne uudelleen.

"Ai sä suosittelit?!" Noora kysyi ihmeissään. Fealla oli näppinsä mukana jutussa syvemmällä, kuin Noora oli osannut odottaakkaan.

Noora ei lähtenyt Fean mukaan uimaan vaan jäi istuskelemaan viltille.
Tovin kuluttua Joonas ilmestyikin takaisin rannalle ja istahti hänen viereensä.
Noora otti pojan ojentaman vissyn vastaan ja avasi pullon. Se oli vielä kylmää ja virkisti mukavasti.
"Mä taisin palaa." Noora naurahti koskettaen olkapäitään, joita nyt peitti valkoinen paita, jonka Noora oli pukenut päälleen.

//nyt mun vuoro laittaa lyhyttä :'D //

Joonas katsoi Nooraa ja sanoi:" Ai voi vitsi. Voidaan me jo hei lähtee, ei täällä kauaan voi olla. Mä käyn vielä uimassa ni lähetää sitte" . Joonas nousi ylös ja lähti kävelemään laiturille tällä kertaa, ja laiturin päästä hyppäsi veteen pää edellä. Hän rakasti vettä. Hän ui Fean luokse ja ilmoitti, että voitais lähteä.
Uidessaan yhdessä rantaan Joonas kysyi:" No mites pärjäsit Nooran kanssa?" Fea virnisti ja vastasi kepeästi:"Hyvin" ja jatkoi uimista.

Rantaan tullessaan Joonas ojensi Fealle siiderin ja kuivasi hiuksensa pyyhkeeseen. Ne olivat ihan kovat ja sekaisin, kun niissä oli vahaa jo valmiiksi. "No mennäänkös" poika sanoi ja laittoi pyyhkeen olalle ja jäi odottamaan muita.

Noora nyökkäsi. Olihan sitä vietetty jo aika pitkään rannalla. Kotona Noora odotti vielä iltatalli. Onneksi suurin osa hevosista vietti yönsä laitumella, joten heinää ei tarvinnut mättää tuhottomasti hevosten eteen.
Tyttö seurasi Joonasta, kunnes tämä sukelsi veteen ja katosi näkyvistä. Sitten Noora hymähti itsekseen ja puki minihameen ylleen ja laittoi balleriinat jalkoihinsa.

Joonas ja Fea tulivat pois vedestä ja kaikki olivat valmiita lähtemään.
Noora nappasi viltin mukaansa ja lähti kohti Joonaksen autoa.

//Is it over now? //

// jees, eiköhä tää oo iha hyvä näin.. //

Joonas oli hyvällä mielellä, erittäin hyvällä mielellä. Tarkkaa syytä hän ei tiedä, ehkä se johtui tuosta tytöstä, tai sitten ilmasta, ei hän ollut varma. Autossa radiosta soi hyvää musiikkia ja Joonas hoilasi pelleillen mukana. Fea ja hän tappelivat välillä ja kiusoittelivat toisiansa. Kellokin oli jo sen verran, että pitäisi lähteä kotiin vaihtamaan kuteita radalle lähtöä varten. Jostain kumman syystä, Joonaksella ei ollut niin paljon fiilistä, mutta pitihän sitä Fean seuraksi lähteä, ja suojelemaan.

//oki. pitää sit suunnitella lisää pelejä, kunhan löytyy ideaa :)) //

/ niins, jos sitä chaon hahmoa mukaan ottais jossai vaiheessa, niin saadaan kunnon traamaa pystyy ;D /

// mut jotain näille täytyy kyl tapahtua, ennen ku Noora osaa olla mustis ;D entäs nyt jtn 'later' peliä jonnekkiin? //