start something new (n)

Joonas huomasi tytön lämpenevän pikku hiljaa, ja tämä melkein riemuitsi siitä. Olihan siitä jo jonkun verran aikaa, kun Joonas oli pamahtanut tallille ensimmäisen kerran. Hän muistaa mielesään varmaan ikuisesti sen päivän, jolloin Noora oli kylmempi kuin mikään jää Pohjoisnavalta. Nyt alkoi jo näkyä myönnytyksen merkkejä.
"No mennääs sitten" Joonas sanoi tultuaan tallista ulos. Samassa kun tyttö laittoi oven kiinni ja kääntyi ympäri kävelläkseen aittaa kohden, poika laittoi käden tämän hartioille. Niinhän kaveritkin tekivät toisilleen. Pojat tekivät niin tytöille kiusatakseen niitä. Joonas teki sen myös hieman ilkikurisessa mielessä, katsoi miten Noora reagoisi.

Noora sulki oven ja lähti aitalle, kun tunsi Joonaksen käden hartioillaan. Tyttö oli hetken välittämättä siitä, mutta käänsi sitten päätään vilkaistakseen Joonasta. Toinen oli rauhallisen oloinen, eikä virnistellyt. Noora katsoi toiseen kysyvästi, mutta ei hätistänyt toista kauemmas.

Aitan ovella Noora työnsi toisen käden pois, avasi ensin toisen puolen oven ja vilkaisi, että kaikki nukkuivat. Sitten hän meni toiselle ovelle ja potki kengät jaloistaan ennen kuin meni sisälle aittaan.

Nooran reaktio oli mitään sanomaton. Mitä nyt seuraavaksi? No ainakaan tämä ei torjunut häntä. Kai se oli ainakin yksi hyvä merkki..

Joonas teki Nooran perässä kaiken mitä tämäkin teki, otti kengät pois jalasta ja asetti ne sivuun. Aitaassa oli pimeää, ja hän yritti etsiä valokatkaisijaa, mutta ei löytänyt.

"Leiriläiset vetää sikeitä, mut ollaan aika hissukseen, ettei ne herää." Noora huomautti istuessaan yhdelle alakerran sängyistä ja nojatessaan aitan hirsiseinään.

"Valot saa siitä vasemmalta." tyttö ohjasi, mutta aitta pysyi piemeänä. Noora nousi sängyltä ja meni Joonaksen luokse.
"Kato, tässä." tyttö hymähti ohjatessaan toisen käden hieman tavallista alempana olevaan valokatkaisijaan. Aittaan syttyi himmeä valo, joka näytti kuitenkin kirkkaalta, sillä tälle puolelle aittaa ei tullut valoa seinien raoista, sillä niitä ei pahemmin ollut.

"Joo okei, ollaa hiljaa siis" ja jatkoi äheltämistä, kunnes Noora tuli ottamaan tätä kädestä kiinni ja laittoivat yhdessä valon päälle, joka valaisi vain hieman aittaa. Joonas katsahti Nooraan ja hymyili tälle.

Tämä kävellytti takasin tytön selästä sängylle istumaan ja rojahti itse makaamaan sängylle. "Sua ei varmaan haittaa jos mä sammun jo tähä?" Joonas kysyi ja nauroi sitten. Ei tietenkään hän voisi nyt nukkua. Tyttöhän istui nyt hänen kanssaan sängyllä. Joonas vain katsoi tyttöä nyt.

//jatkuu sitten illalla, nyt pitää lähteä rreeneihin //

Noora hymyili pojalle takaisin. Joonaksen hymy oli niin aito.
Tyttö istahti takaisin sängylle johon Joonas nyt heittäytyi pitkin pituuttaan.

"Aika hyvin, jos kerkee painaa pään tyynyyn ja nukahtaa jo sillon." Noora huomautti ja virnisti. Tyttö työnsi Joonaksen jalkoja sivuun, jotta hän sopi paremmin sängyn reunalle.
"Siirry vähä tai mä istun sun päälle." Noora uhkasi.

Joonas kääntyi nyt siten, että oli selällään ja katsoi Nooraa. Tytön siirtäessä hänen jalkojaan, poika ponnahti istumaan ja sanoi:"Ei mua haittais vaikka istuisitki!" ja veti tytön kumoon viereensä. And the next move is.. Joonas mietti. Siinä he nyt olivat, toljottivat toisiaan.

Noora meinasi kiljaista kaatuessaan Joonaksen viereen sängylle, mutta hiljensi itsensä viime hetkellä, jotta ei häiritsisi leiriläisiä.
Noora katsoi suoraan pojan silmiin.

Lopulta Noora nojautui eteenpäin ja painoi huulensa toisen huulille tajuamatta itsekään tekoaan. Sitten Noora havahtui teostaan ja nousi äkkiä ylös lähtien ovelle.
"Sori, mun pitää mennä nukkumaan.." tyttö mutisi pujahtaessaan ulos aitan ovesta.
Ulkopuolella Noora veti henkeä ja nojasi aitan oveen. Hän kosketti huuliaan sormillaan. Mitä hän oli mennyt tekemään? Se oli vain tapahtunut, Noora ei ollut pystynyt estämään itseään.

Vhhooouu! Joonas ajatteli äsköisestä. Poika meni hämilleen, makasi paikoillaan ja ei tajunnut aluksi tytön lähteneen. Samantien tämä ponkaisi pystyyn, kunnes oli havahtunut koomastaan ja meni aitan ovesta ulos. Noora oli juuri kävelemässä pois ja taisi huomata tulleen Joonaksen. Joonas käveli tämän eteen pysäyttäen tämän ja sanoi:" Yks juttu unohtu, hyvää yötä" ja työnsi kätensä tämän hiuksiin ja toisen lantiolle vetäen tytön pään lähemmäksi, jotta ylettyi laittamaan huulensa tämän huulille. Ja tällä kertaa, se kesti pidempään. Ja nyt Joonas jo tajusi mitä teki, ja mitä halusi.

Joonas saavutti Nooran kuistilla, tuli hänen luokseen ja veti lähelleen. Noora nousi varpailleen ja kietoi kätensä pojan niskaan vastatessaan Joonaksen aloittamaan suudelmaan.
Se tuntui hyvältä, mutta samalla oudolta. Toinenhan oli Joonas! Noora oli päättänyt inhota tätä jo ensitapaamisesta asti.. ja nyt oltiin tässä tilanteessa.

"Öitä." Noora kuiskasi Joonaksen korvaan ja astui kauemmas.
Tyttö vilkaisi Joonakseen vielä kerran, ennen kuin katosi leiriläisten puolelle.

//Noora poistuu. thaanks for the game.//

// jees jees, uutta sitten joskus taas (: //