Treeniä auringon polttavassa paahteessa

Mana talutti Sasun kentälle. Ori vaikutti jo nyt hermostuneelta itikoiden syödessä sen melkein elävältä. Se heilutti päätään ja tanssahteli pois alta, vaikka Mana oli suihkuttanut siihen itikkakarkoitetta varmaan puolen pullon edestä. Polttava auringonpaiste sai Manankin miltei hermostumaan, hän oli pukeutunut mustiin ratsastushousuihin ja punaiseen t-paitaan. Hän ei käyttänyt koskaan kypärää, lukuun ottamatta niitä harvoja kisoja, joissa joskus kävi oriinsa kanssa.

Ketterästi mustatukka kiipesi ratsunsa selkään ja Sasu pyörähti ympäri muljauttaen silmiään. Se steppasi hieman enenn kuin tyytyi kävelemään edes kohtuu nätisti Manan alla. Oriin korvat heiluivat edestakaisin ja Sasu heitteli edelleenkin päätään, Mana ei ollut laittanut sille martingaalia. Rauhallisesti hän ratsasti hevosensa kevyeen peräänantoon, hän taivutti Sasua ja ratsasti ympyröitä ja kiemurauria saadakseen oriin kuulolle.

Kevyt treenaus muuttui vähitellen kovaksi työksi. Ori puuskutti hänen allaan, vaikkei Mana ollut kuin ravannut sen kanssa. Ötökät kiusasivat oriita yhä ja se pukitti vinkaisten muutaman sarjan...

[tähän voi kai kuka tahansa osallistua?:D]
Maria käveli reippaan tahtia kentään kohtia ja Routa seurasi kiltisti perässä. Tallissa se oli ollut kärtynä ja välillä Mariaa pelotti sekä ärsytti hevosen käytös. Marialla oli jo nyt kuuma, vaikka päällä ei ollut kuin ratsastushousut ja teepaita, kentällä oli jo Mana ja Sasu ratsastelemassa. Maria uskoi ettei hänen ratsastunsa varmasti Manaa haittaisi, joten hän käveli nopeasti keskelle kenttää ja nousi selkään. Kieltämättä Maria ihmetytti Manan tapaa olla käyttämättä kypärää, itse hän ei ikinä uskaltaisi nousta selkään ilman sellaista.

Alkulämmittelyissä Routa oli laiskana ja kuumuus paheni entistä enemmän. Hiki valui pitkin niskaa ja naamaa, Maria ajatteli vain että pakko kärsittävä. Vihdoin kun tamma alkoi kulkemaan nätisti ja hieman paremmin kuin alussa haaveet alkoivat liitää Marian mielessä, hänen uneksiassaa jo olympia voitosta.

Maria katseli mielenkiinnolla samalla Manan ja Sasan suoritusta, ori pukitteli hieman, ja mielessään maria ajatteli ettei tällä ratsastaisi. Yhtäkkiä Routa alkoi säikkymään omia ja Marian piti taas alkaa keskittymään ratsuunsa ja treeni jatkui.

(voi joo

Sasu pukitti taas, se ei ollut vieläkään tottunut Suomen kesään. Pikku hiljaa Mana kokosi oriinsa ja nosti laukan. Rytmikäs ja tasainen tempo tuntui hyvältä, orin askeleet kaikuivat kentältä kauas. Suurin osa Manan huomiosta keskittyi Sasuun, mutta hän huomasi jonkun tytön tulleen Routa-nimisen tamman kanssa kentälle ja vilkaisi ratsukkoa sivusilmällä.

Laukanvaihdot sujuivat melko hyvin, välillä ori aloitti taas pukkirodeonsa ja hyppi eteenpäin. Mana pysäytti hevosen ja peruutti ennen kuin nosti uudelleen laukan ja antoi oriin nyt laukata hieman nopeammassa temmossa. Hän pyysi jotain tyttöä laittamaan heille pari estettä kentälle. Aluksi korkeudet olivat hyvin matalia, Sasu kuumui, se rakasti hyppäämistä valtavasti.

Maria katsoi ihaillen toisen ratsukon työskentelyä, jotka olivat juuri aloittaneet esteiden hyppäämisen. Tallilainen oli nähtävästi käynyt nostamassa ja laittamassa esteet, Maria ei tunnistanut että kuka se oli. Itse hän päätti pysyä tänään koululiikkeissä.

Maria aloitti Roudan kanssa tekemään pohkeenväistö pitkällä sivulla. Hän itse henkilökohtaisesti inhosi pohkeenväistöä, mutta Routa osasi sen hyvin, joten se oli oikeastaan aika kivaa tällä kertaa. Pikkuhiljaa Routa alkoi kulkemaan yhä paremmin ja paremmin. Maria tunsi kuinka tamma herkistyi hänen allaan ja päätti sen jälkeen alkaa harjoittelemaan käynti-peruutus-ravi harjoituksia. Se meni heti ensimmäisellä kerralla hyvin, hän teki sitä pari kertaa vielä ja otti sen jälkeen harjoituslaukan. Laukan nosto oli hieman vaikeaa mutta toisella kerralla se onnistui. Vielä hieman ja sitten otan loppuverryttelyt Maria ajatteli, ja jatkoi laukkatyöskentelyä Roudan kanssa, sekä teki välillä ravi peruutus harjoitusta.

Mana ohjasi Sasun metrin pystylle. Ori lyhensi täydellisesti ennen estettä ja loikkasi isolla ilmavaralla yli. Mana oli hyvin tyytyväinen tulokseen ja antoi oriin ravata vapaalla ohjalla uraa pitkin. Nyt hän pystyi paremmin keskittyä toisen ratsukon katselemiseen.

Tummanruunikko tamma näytti tyylikkäältä, se ei kulkenut ihan peräänannossa, mutta myötäsi suustaan kauniisti ja laski päätään alemmas. Routa oli hyvin kaunis tamma, ja ratsastaja sen selässä näytti rauhalliselta ja hyvin tasaiselta.

Mana ja hänen hevosensakin tekivät jo loppuverryttelyitä kentällä, Maria itsekkin ajatteli aloittaa ne pian. Hän ei halunnut pitää, eikä piettänytkään kovaa treeniä Roudan kanssa, koska oli niin kuuma päivä. Pitäisi varmaan jalatkin viilentää, Maria ajatteli ja hidasti pian laukasta kevyeeseen raviin ja mentyään sitä jonkun aikaa niin käyntiin.

Käyntiä Maria jatkoi ratsunsa kanssa pitkään, ja talutti Routaa maastakin vielä. Hän ehti lähteä kentältä ennen Manaa ja Sasua, vaikkka oli tullutkin heidän jälkeensä sinne. Vilkaistuaan viimeisen kerran kentällä menevää ratsukkoa, hekin näyttivät lopettelevan jo.

Mana pysäytti pienen oriinsa ja talutteli sitä kentällä kymmenisen minuuttia sen jälkeen kun tyttö oli kadonnut tamman kanssa tallin suuntaan. Sitten hän lähti taluttamaan Sasua sisälle talliin, toivoen toisaalta näkevänsä tytön vielä.

Manaa harmitti kuinka ujo hän oli, hän olisi voinut kehua tytön ratsastusta tai sanoa jotain tämän hevosesta, mutta vaikeaksi ujouden lisäksi sen teki Manan huono suomen kielent taito.